Kuinka pitää huolta työyhteisön hyvinvoinnista? Yritysvalmentaja jakaa 5 vinkkiä

Yritysvalmentaja Markus Apuli antaa vinkit, kuinka panostaa ravintola-alalla työhyvinvointiin ja tukea kaikkien jaksamista. 

Vinkki 1: Suosi terveempää työkulttuuria

Työhyvinvoinnin ei pitäisi olla ravintola-alalla enää vain puheenaihe vaan itsestäänselvyys. Alalla on vallinnut pitkään työkulttuuri, jossa on jopa ylpeilty sillä, kuinka pitkiä työpäiviä kukakin jaksaa tehdä. Tämän ajattelun on aika siirtyä sivuun, ja ravintola-alasta on tehtävä fiksumpaa ja terveempää. Yksi tyky-päivä vuodessa ei riitä, vaan paremman työkulttuurin pitää olla kaikkien yhteinen intressi. Henkilöstön hyvinvoinnilla on suora yhteys yrityksen tulokseen sekä asiakastyytyväisyyteen. Ne yritykset, jotka huolehtivat työntekijöistään, vetävät puoleensa myös uusia hyviä tekijöitä, joista on alalla muutenkin pulaa. 

Vinkki 2: Johtaja, keskity työntekijöiden osaamiseen

Kiire ei itsessään tee työhyvinvoinnista huonoa vaan se, jos työntekijä kokee kiireen keskellä olevansa epävarma tai ettei hallitse tilannetta. Työhyvinvointi alkaa jo siitä, että ravintolalle tai kahvilalle suunnitellaan selkeä konsepti ja palvelumalli, johon yhdistetään juuri konseptiin sopivin osaaminen. Jokainen perehdytetään perusteellisesti, ja työntekijöiden roolit jaetaan vahvuuksien mukaan. Myös työntekijän erityisosaamista voi hyödyntää työssä, esimerkiksi somen sisällöntuotannossa, kotisivujen päivittämisessä tai ravintolamiljöön tai tuotteiden valokuvaamisessa. Mielekäs työtehtävä tukee työntekijän hyvinvointia sekä motivaatiota. Johtamisella on iso rooli työhyvinvoinnissa. 

Vinkki 3: Ole työkaveri, joka levittää hyvää

Parannatko vieruskaverin hyvinvointia vai nakerratko sitä? Pienillä teoilla on vaikutusta kaikkien työhyvinvointiin. Kun taloon tulee uusi tekijä, voit näyttää esimerkkiä ja auttaa häntä suoriutumaan uusista työvuoroista mallikkaasti. Ajattele, mitä voisit tehdä, jotta vieruskaverilla olisi mukavampi tulla seuraavaan työvuoroon. On myös olennaista muistaa, että työntekijöiden motivaatiot ovat erilaisia. Toiset haluavat tehdä uraa ja edetä ravintolapäälliköksi, toiset tekevät vain opiskelujen ohella lisätienestiä. Kaikkien kohtelun täytyy silti olla tasa-arvoista – kukaan ei saa kokea olevansa vähän tärkeämpi. 

”Henkilöstön hyvinvoinnilla on suora yhteys asiakastyytyväisyyteen.”

Vinkki 4: Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi

On tärkeää muistaa, että työssä hyvinvointi ja jaksaminen lähtee aina ensisijaisesti itsestä. Koska työ ravintola-alalla on haastavaa niin henkisesti kuin fyysisesti, täytyy kaikkien huolehtia perusasioista: syö hyvin, nuku tarpeeksi, liiku sopivasti, pidä vapaapäiviä. Tämä koskee kaikkia harjoittelijoista konkareihin kuin yrittäjiinkin. Omaa työtä voi keventää omilla teoilla sekä kehittämällä omaa osaamista itsenäisesti.  

Vinkki 5: Viesti avoimesti ja kysy kuulumiset

Korona-aika on ollut ravintola-alalle erityisen vaikeaa. Toiset ovat olleet lähes vuoden lomautettuina, toiset sinnitelleet koronan yli ja alkavat nyt väsyä. Kaikkia yhdistää epävarmuus tulevasta. Esihenkilönä on hyvä muistaa, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, ja etenkin vaikeina aikoina tämä korostuu. Juuri nyt äärimmäisen tärkeää on hyvä ja avoin viestintä. Soita lomautetulle tai laita viesti, mitä kuuluu. Sama pätee työkavereiden kesken. Rattaat kannattaa pitää pyörimässä, sillä jossain vaiheessa paluu normaaliin koittaa kyllä. 

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 2/2021.
Katso kaikki julkaisut täältä.

Upright Project mittaa yrityksen vastuullisuutta tekoälyn avulla – Heinon Tukun vaikutus ympäristölle on positiivinen

Suomalainen startup-yritys, Upright Project, on kehittänyt tekoälyä hyödyntävän työkalun, joka laskee, paljonko ja millaista arvoa yritykset luovat maailmaan. Heinon Tukun vaikutus ihmisten terveyteen ja yhteiskuntaan on positiivinen.

Yritysten vastuullisuus on yhä tärkeämpää sekä kuluttajille, sijoittajille että yrityksille itselleen. Vastuullisuudesta, esimeriksi yrityksen ympäristöystävällisyydestä tai eettisistä työoloista, voi saada tietoa esimeriksi erilaisista vastuullisuusraporteista ja sertifikaateista – mutta kuinka yritysten vaikutusta maailmaan voisi mitata kokonaisuudessaan?

Tähän kinkkiseen kysymykseen rat­kaisun on kehittänyt suomalainen startup-­yritys Upright Project. Se on luonut uudenlaisen vastuullisuusmallinnuksen, jossa mitataan yritysten käyttämiä resursseja sekä niiden luomaa arvoa – siis plussia ja miinuksia, joita yrityksen toiminnasta aiheutuu. Yritys saa pisteet neljällä osa-alueella: terveys, ympäristö, yhteiskunta ja tieto.

Analyysi tehdään koneoppimisavusteisen laskentamallin avulla. Tekoäly lukee tieteellisiä julkaisuja määrittääkseen yritysten positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ympäröivään maailmaan. Lisäksi lähteenä voidaan käyttää yrityksen Upright Projectille toimittamaa dataa.

”Keskitymme yrityksen ydinliiketoimintaan, eli siihen, mitä yritys tekee ja myy. Esimerkiksi kaivosalan yritystä arvioidessa ei keskitytä siihen, käytetäänkö toimistolla kierrätettävää kopiopaperia, vaan siihen, miten yrityksen tuottamat mineraalit ja metallit ja niiden käyttäminen vaikuttavat ympäröivään maailmaan”, Upright Projectin operatiivinen johtaja Toni Laitila kertoo.

Kala on Heinon Tukulle tärkeä tuotekategoria, ja kalavalikoiman vastuulli¬suuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

”Lähestymistapa oli freesi”

Heinon Tukku lähti mukaan Upright Projectin vastuullisuusmallinnukseen viime syksynä. Heinon Tukun vastuullisuusjohtaja Päivi Huhtala on päätökseen tyytyväinen.

”Saamme loppuraportista hyvää aineistoa vastuullisuusstrategiatyöhömme, joka käynnistettiin keväällä”, Huhtala sanoo.

Loppuraportista käy ilmi, että Heinon Tukun suhteelliset nettovaikutukset ovat kokonaisuudessaan plussan puolella. Erityisen paljon positiivista arvoa Heinon Tukku tuottaa terveyden näkökulmasta: se tarjoaa infrastruktuurin ruoan jakeluun, ja esimerkiksi sen myymät kala ja kasvikset lisäävät ihmisten hyvinvointia. Terveys-kategoriassa miinuspisteitä ropisi toisaalta alkoholin toimittamisesta.

Yhteiskunnan näkökulmasta Heinon Tukku tuottaa rutkasti arvoa työpaikkojen luonnin ja verojen maksamisen muodossa.

Huhtalan mukaan Upright Projectin prosessi erosi muista vastuullisuusmallinnuksista.

”Lähestymistapa oli freesi. He eivät pyytäneet meiltä dataa siitä, millaisia energialähteitä käytämme tai mikä on yrityksen jätteiden lajitteluaste, vaan lähestyivät asiaa palveluiden ja tarjoomamme kautta.”

Negatiiviset vaikutukset hyvä tiedostaa

Upright Projectin vastuullisuusmallinnuksen vahvuus on Toni Laitilan mukaan siinä, että se tuo esille myös yritysten positiiviset vaikutukset maailmaan. Toisaalta negatiivisetkin vaikutukset otetaan huomioon, mikä lisää yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa negatiivisiin vaikutuksiin puuttumisen.

”Eihän mikään yritys voi tuottaa lisäarvoa ilman resursseja”, Laitila sanoo.

Heinon Tukun vaikutukset ympäristöön jäivät mallinnuksessa miinukselle. Tämä johtuu tuotteiden tuotannon, kuljetuksen ja pakkaamisen aiheuttamista päästö- ja jätevaikutuksista. Laskennassa huomioitiin myös tuotteiden ja palveluiden globaalit hankintaketjut.

Laitila muistuttaa, että negatiivista ympäristövaikutusta ei pidä säikähtää – näin on suurimman osan yrityksistä kohdalla.

”Tämä on meille hyvä paikka miettiä, miten tuottaisimme hyvää myös ympäristömielessä”, Huhtala sanoo.

Upright Project & Heinon Tukku

  • Upright Project on suo­malainen startup-yritys, joka mittaa yritysten nettovaikutuksia maailmaan kategorioissa terveys, tieto, yhteiskunta ja ympäristö. Tiedosta hyötyvät paitsi mitattavat kohteet itse myös kuluttajat ja sijoittajat.
  • Heinon Tukku osallistui vastuullisuusmallinnukseen vuonna 2020, kun Upright Project etsi osallistujia projektiin, jossa tutkittiin erilaisten eurooppalaisten toimijoiden, kuten yritysten ja sijoitusrahastojen, nettovaikutuksia maailmaan. Lopputuloksena oli mediassakin paljon huomiota saanut Net Impact Report 2021 -tutkimus, joka on nähtävillä osoitteessa netimpactreport.com.

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 2/2021.
Katso kaikki julkaisut täältä.

Salaattibaariauto, BringBack-panttirasiat ja ruokakauppa-annokset – lounasravintola Factory haluaa olla edelläkävijä

Factory-ravintoloissa tarjoillaan päivittäin lämmintä lounasta, mutta erityisen tunnettuja ne ovat salaatti­baareistaan ja jälki­ruois­taan. Korona-aikana asiak­kaita on palveltu take away -lounailla, joita saa myös salaattibaariautosta.

Factory-lounasravintolaketjussa on selkeästi otettu yrityksen arvo ”tekemisen meininki” tosissaan.

Innovatiivinen yritys tarjoaa ravin­tolapalveluiden lisäksi catering- ja juhlapalveluita, vuokraa Laude-nimistä saunatilaa ja toimittaa take away -lounaita myös vähittäiskauppoihin. Eläkeläisille on alennuksia, lounaita pakataan omiin pantillisiin rasioihin, ja kohta liikenteeseen lähtee myös oma salaattibaariauto.

”Tämä on kieltämättä aikamoinen runsaudensarvi. Olemme mieluummin edelläkävijöitä kuin peesaajia”, Factoryn toimitusjohtaja Matti Karvonen sanoo.

Ensimmäinen Factory-ravintola avasi ovensa Espoon Olarissa vuonna 2001. Nyt ravintoloita on jo 15. Yrityksen perustaja Jani Antila, ravintolayrittäjä toisessa sukupolvessa, on ollut itse perustamassa ja kehittämässä jokaista ravintolaa, mikä on Karvosen mukaan isolle ravintolaketjulle poikkeuksellista.

Factory-ravintolat erottautuvat Karvosen mukaan muista lounasravintoloista laajalla valikoimallaan ja reippaalla tekemisellä.

”Keittiöissämme on paljon henkilökuntaa, ja teemme ruoan laadukkaista raaka-aineista itse. Olemme iloisia siitä, että meillä on kokkeja muualtakin päin maailmaa kuin Suomesta. Esimerkiksi nepalilaiset työntekijämme tekevät aivan käsittämättömän hyviä kasvisruokia.”

Houkuttelevat teemapäivät

Factory-ravintoloiden keskimääräinen asiakaspaikkamäärä on 130. Tilaviin ravintoloihin mahtuu ruokailemaan isommallakin porukalla, ja lounasvaihtoehtoja löytyy niin vegaaneille kuin sekasyöjillekin. Tarjolla on aina laaja salaattipöytä ja 4–5 lämmintä ruokaa. Myös jälkiruoka ja kahvi kuuluvat lounaan hintaan.

Ravintolat ovat tulleet tunnetuiksi erilaisista teemoista, kuten tiistain jäätelöbaarista ja leikeperjantaista. Tavoitteena on tarjota vahva lounaskokonaisuus joka päivä, mutta torstain lettupäivä on asiakkaiden ylivoimainen suosikki.

”Ihan sama mikä talouskriisi on menossa, mutta kun meillä tarjoillaan jälkiruoaksi itse tehtyjä lettuja ja mansikkahilloa, ravintoloissa on porukkaa.”

Vaikka Factory-ravintoloilla on yhteiset pääpiirteet, jokainen ravintola suunnittelee ruokalistansa itse. Esimerkiksi maanantaisin kaikissa ravintoloissa on tarjolla lohta, mutta kukin toimipiste päättää, miten sen valmistaa.

Factory-ravintolat ottavat mielellään opiskelijoita työharjoitteluun sekä oppimaan alaa että haastamaan kokeneita vanhoja tekijöitä.

Huomio salaatteihin

Karvosen mukaan laadukkaiden salaattien merkitys korostuu lounasravintoloissa. Salaattien täytyy olla runsaita ja tasokkaita, jos mielii saada asiakkaita sisään.

”Lautasmalli on viime vuosina muuttunut selkeästi kevyempään suuntaan. Raavaat ukkelitkin ottavat nykyään aika paljon salaattia ja kasviksia lautasilleen.”

Factory-ravintoloissa salaatitkin on nostettu seuraavalle asteelle. Kahdeksassa suurimmassa ravintolassa on erillinen salaattibaari, jossa asia­kas voi koota itselleen mieluisan annoksen.

”Meillä on tosi hyvät raaka-aineet ja reilut annoskoot – kyllä niillä nälkä lähtee.”

Keväällä Factoryn salaatteja voi näkyä myös liikenteessä, Factorylle mittatilaustyönä tehdyn salaattibaariauton kyydissä. Aurinkoenergiaa hyödyntävällä autolla on tarkoitus kiertää Helsingin keskustassa ja yritysten tapahtumissa – koronarajoitusten niin salliessa.

Factoryn salaattibaariauto on liikenteessä koronatilanteen salliessa. Varta vasten tähän käyttöön suunnittelun auton katolla on aurinkopaneelit.

Lounasta pantilliseen rasiaan

Pandemia-aika ei ole saanut Karvosta lannistumaan. Päinvastoin yritykselle on syntynyt uusia liiketoimintamalleja, joita tullaan jatkamaan tulevaisuudessakin.

Viime kesäkuussa markkinoille tullut Bring­Back-rasia on yksi yrityksen viimeaikaisista satsauksista. Asiakas voi lunastaa iskunkestävän lounasrasian kahdeksan euron panttia vastaan. Kassalta saa aina puhtaan rasian tilalle.

Jo 40 prosenttia Factoryn take away -lounaista pakataan tällä hetkellä BringBack-­rasioihin.

”Se on käsittämättömän kova luku. Säästämme uudelleen käytettävien rasioiden ansiosta luontoa, ja ne auttavat myös sitouttamaan asiakkaan ravintoloihimme”, Karvonen sanoo.

Koronarajoitusten aikaan take away -lounasta saa kolmesta toimipisteestä: Pitäjänmäestä, Vallilasta ja Kampista. Viime aikoina Factoryn lounaita on ilmestynyt myös vähittäiskauppojen hyllyille.

”Olemme pistäneet hösseliksi! Ne, jotka pystyvät kehittämään liiketoimintaansa, pärjäävät jatkossakin.”

Factoryn suosittuja annoksia voi ostaa myös joistain ruokakaupoista. Moneen kertaan käytettävät, pantilliset BringBack-salaatti¬rasiat ovat Factoryn suosittu uutuus.

3 x salaattibaarin trendit

1. Värikäs pohja

Pelkkä jäävuorisalaatti ei enää riitä. Hyvännäköinen salaattipohja on sekoitus eri salaatteja kuten vuonankaalia, rucolaa, jääsalaattia tai amerikansalaattia.

2. Kevyt täyte

Laadukkaat pääraaka-­aineet ovat kevyitä, mutta täyttäviä: kanaa, savulohta, jättikatkarapuja ja punajuurihummusta. Tofussa pitää olla twistiä, vaikka marinadista.

3. Viimeistely

Majoneesin sijaan selkeitä makuja ja keveyttä arvostetaan. Öljy- ja vinai­grettepohjaiset marinadit nousevat kunniaan.

Factory

  • Perustettu 1994. Omistaja Jani Antila. Toimitusjohtaja Matti Karvonen.
  • 15 ravintolaa Helsingissä ja Espoossa. Ravintolat työllistävät noin 150 henkeä.
  • Kaikkien ketjun ravintoloiden aukioloajat löytyvät osoitteesta ravintolafactory.com. 

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 2/2021.
Katso kaikki julkaisut täältä.

Alkuviinejä valmistava Noita Winery on yksi Fiskarsin uuden vierailukeskuksen juomatuottajista

Fiskarsin Vanhaan Veitsitehtaaseen avataan kesäkuussa vierailukeskus, jossa voi tutustua saman katon alla toimiviin juomatuottajiin. Sieltä löytyy myös Suomen ensimmäinen ”urban winery”, Noita Winery.

Fiskarsin Vanha Veitsitehdas­ on jo pitkään toiminut Fis­karsin Panimon, Ägräs Distilleryn ja Noita Wineryn kotina. Yrityskauppojen myötä saman katon alle siirtyi myös osa Suomenlinnan Panimon tuotannosta, ja käsityöläisjuomien valmistus valloitti rakennuksen kaikki tilat.

”Tiloihin tehtiin iso remontti, ja samalla syntyi idea vierailukeskuksesta ja kokonaisvaltaisesta elämyksestä, jossa yhdellä kertaa pääsisi tutustumaan kaikkien eri juomien valmistamiseen”, kertoo Uniq Drinksin markkinointijohtaja Laura Järnefelt.

Viinitiloilla, tislaamoissa ja olutpani­moissa vierailu on monille tuttua ulkomaan reissuilta. Järnefelt näkee toiminnalle paljon potentiaalia myös Suomessa etenkin nyt, kun kotimaan matkailu on kovassa nosteessa.

”Uskon, että uusi vierailukeskus tekee Fiskarsista yhä mielenkiintoisemman kohteen erityisesti niille, joita alueen historia, lähiruoka- ja juoma sekä käsityöläisyyden perinne kiinnostavat.” 

Tilassa on tähänkin saakka järjestetty panimo- ja tislaamokierroksia, mutta nyt toiminnan laajentuessa kävijöiden kokemus halutaan ottaa erityisesti huomioon.

”Vierailijoilla on mahdollisuus osallistua tarinoiden siivittämälle kierrokselle, jonka eri kohdissa pääsee näkemään, kuulemaan, koskemaan ja ehkä maistamaankin, miten eri juomat valmistuvat.”

Paikallisista raaka-aineista valmistettuja juomia sekä uniikkeja cocktaileja on mahdollista nauttia myös vierailukeskuksen yhteyteen tulevassa baarissa sekä erilaisissa tastingeissa.

”Se, mitä viinien tislaamisesta jää, menee biokaasun tuotantoon.”
Uniq Drinksin markkinointijohtaja Laura Järnefelt
Jari Leinosen ja Simon McCaben Noita Winery ja Fiskarsin Panimo toimivat samoissa tiloissa ja käyttävät osin samoja laitteita.

Viiniä urbaanilla reseptillä

Kaikkia Veitsitehtaan brändejä yhdistävät käsityöläisyyden luova hulluus, kokeilunhalu ja vahva kiertotalousajattelu. Hyvä esimerkki tästä on Noita Winery, jossa tehdään alkuviiniä ”urban winery” -idealla.

Urban winery tarkoittaa, että toimija ei itse viljele rypäleitään, vaan ostaa ne muualta. Aluksi rypäleillä oli tarkoitus vain maustaa Fiskarsin Panimon oluita, mutta aika pian Veitsitehtaalla päätettiin käynnistää myös viininvalmistus.

”Ihailen idean taustalla olevien Simon McCaben ja Jari Leinosen rohkeutta ja kokeilunhalua. Viinin valmistaminen täysin luonnonmukaisella menetelmällä oli myös selvä jatkumo heidän tapaansa tehdä oluita”, Järnefelt kertoo.

Kaksikko loi tämän hetken kuluttajaa puhuttelevan brändin, joka on myös visuaalisesti näyttävä ja kertoo hienosti viinien taustalla olevasta arvomaailmasta.

”Noidan viineillä pystymme vastaamaan yhä kasvavaan natuviinien kysyntään ja pääsemme osaltamme kehittämään suomalaista natuviinikulttuuria.” 

Noita Wineryn riesling ja muut alkuviinit herättävät kiinnostusta ulkomaita myöten.

Rypäleet käytetään neljästi

Koko viinintekoprosessi tapahtuu Veitsitehtaalla. Ensin rypäleet lajitellaan, murskataan, maseroidaan ja puristetaan, minkä jälkeen ne käyvät spontaanisti omia hiivojaan hyödyntäen. Sulfiitteja käytetään mahdollisimman vähän tai ei lainkaan. Viinejä ei myöskään kirkasteta tai suodateta.

Rypäleistä otetaan kaikki irti. Ensin niistä valmistetaan alkuviinit ja pirskahtelevat pét natit, sitten rypälemassalla maustetaan olutta. Lopuksi jäljelle jäänyt massa siirtyy Ägräs Distillerylle tislaukseen.

”Se mitä tislaamisesta jää jäljelle, menee biokaasun tuotantoon”, Järnefelt summaa.

Vierailukeskus

Fiskars Villagen ja Uniq Drinks Finlandin yhteishanke aukeaa alkukesästä. Tilojen muutostyöt tehdään ympäristö huomioiden, kestävän kehityksen hengessä.

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 2/2021.
Katso kaikki julkaisut täältä.

 

Kombucha koukuttaa monipuolisuudellaan

Kevyesti kupliva kombucha on valloittanut maailman rytinällä. Aromikas juoma soveltuu hyvin myös ruokien kumppaniksi ja juomasekoituksiin.

Kombuchan valmistus perustuu fermentointiin eli hapattamiseen. Juoman hapattaa elävä viljelmä, joka tunnetaan paremmin nimellä scoby (symbiotic colony of bacteria and yeast) tai volgansieni.

Perinteisesti kombucha syntyy sokeroituun teepohjaan. Käymisprosessin aikana scoby käyttää ravintonaan sokeria.

Tämän seurauksena valmiin juoman sokeripitoisuus laskee, ja kombuchalle tyypilliset maut, aromit ja kuplat muodostuvat. Valmis kombucha sisältää myös pienen määrän alkoholia.

”Hyvin tehty ja useamman viikon fermentoitunut kombucha on varsin ainutlaatuinen makuyhdistelmä hapanta, raikasta ja pirskahtelevaa”, kuvailee kombuchavalmistaja Nokkos Companyn perustaja Lari Laurikkala.

Teen on ajateltu olevan kombuchan sielu, mutta tosiasiassa juomaa voi valmistaa hyvin monenlaisista aineksista ja yrteistä, kunhan scobylle luodaan oikeanlaiset olosuhteet ja riittävästi ravinteita. Myös maustamisessa voi irrotella.

”Maailman huippuravintoloissa on nähty mitä villeimpiä makuyhdistelmiä aina valkosipulista lähtien ja esimerkiksi juuresmehuista fermentoitua kombuchaa.”

 

Moniulotteinen juoma

Laurikkalan mielestä kombuchan valtti on sen monipuolisuus. Juoma sopii mihin tilanteeseen tahansa: nautiskeluun, janojuomaksi saunan jälkeen, ruokien kaveriksi ja juomasekoituksiin.

”Alhainen sokeripitoisuus ja aromikkuus tekevät juomasta toimivan kaverin monenmoisille ruoille ja hyvän blandiksen juomasekoituksiin. Erityisesti ginin aromaattisuus ja yrttisyys natsaavat kombuchan kanssa hyvin.”

Isompaan kulutukseen Laurikkala vinkkaa hanasta tarjottavaa kombuchaa.

”Hanatarjoilu yleistyy meilläkin kahviloissa. Maailmalla kombuchaa myydään paljon ruokapyöristä ja muista liikkuvista yksiköistä.”

Perinteisen miedomman kombuchan rinnalle on noussut trendikäs hard kombucha. Sitä valmistetaan joko tavallista pidemmällä käymisprosessilla tai sekoittamalla juomaan tisleitä. Valmiin hard kombuchan alkoholipitoisuus vastaa noin keskioluen alkoholipitoisuutta.

Nokkos Kombucha valmistetaan tuoreesta lähdevedestä ja Lapin nokkosista. Myös maustamisessa käytetyt yrtit, marjat, juuret ja kukat ovat kotimaisia.

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 2/2021.
Katso kaikki julkaisut täältä.

 

Legendaarinen Viisi Penniä uudistui panimoravintolaksi

Päivitetty menu ja sisustus sekä osittain samoissa tiloissa toimiva panimo – niistä on 2020-luvun Viisi Penniä tehty. Toimitusjohtaja Dollar Singh lupaa, että vuonna 1956 perustettu klassikkoravintola pitää kiinni myös perinteistä kuten Urheilijanleikkeestä.

Mitä uutta Viiteen Penniin kuuluu?

”Ravintolan tiloihin rakennettiin keväällä uusi panimo nimeltään Mad Hopper Brewing Company. Se on oma yrityksensä, vaikka jakaakin osittain samat tilat Viiden Pennin kanssa.

Ravintolan sisäänkäynniltä avautuu näkymä kellariin panimon puolelle – siellä näkyvät suuret rosteriset oluttankit.

Halusimme, että menu ja ravintola puhuvat samaa kieltä panimomiljöön kanssa, joten Jaana Ekman Visionary Design Partners Helsingistä suunnitteli meille rouheamman sisustuksen. Keittiöpäällikkö Tommi Karhu puolestaan päivitti ruokalistamme.

Panimo tarjoaa asiakkaille elämyspalveluja, kuten panimokierroksia ja olutmaistelua. Näitä kehitämme jatkossa lisää.”

Miten menu uudistui?

”Pyrimme pois vanhanaikaisesta pubiruoasta. Toimintamme keskiössä ovat laadukkaat raaka-aineet, jotka hankitaan mahdollisimman pitkälle suomalaisilta tuottajilta. Listalla on enemmän kasviksia, meren antimia ja kansainvälisiä vivahteita esimerkiksi Koreasta ja Japanista, suomalaisia makuja kuitenkaan unohtamatta.

Vanhoista klassikoista listalla säilyvät Urheilijanleike, Viiden Pennin lihapullat sekä grillattu maksa – se on oma suosikkini. Klassikoitakin on uudistettu: lihapullien kastike on uusi, ja maksa vaihtui naudasta vasikaksi.

Haluamme jatkossakin uudistaa ruokalistaa ketterästi: Kun kellarissa syntyy uusi olut, sille pyritään löytämään heti kumppani ruoka-annoksista tai tuomaan sellainen listalle nopeasti.”

Mistä ajatus panimoon lähti?

”Oma panimo on ollut haaveissani kauan. Ajatus vahvistui vuonna 2014, kun laajensimme olutvalikoimaamme ja saimme siitä asiakkailta paljon kiitosta. Kun Viiden Pennin kellarikerroksen tila vapautui vuonna 2019, panimon suunnittelu käynnistyi.

Olen itse intohimoinen olutharrastaja ja vieraillut noin viidessä kymmenessä panimossa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, lomamatkoilla ja ammatin puolesta. Lempipanimoitani ovat esimerkiksi Cloudwater Leedsissa ja Warpigs Kööpenhaminassa.

Olen oppinut oluen tekemisestä paljon katsomalla ja juttelemalla olutmestareiden kanssa. Siksi tiedän esimerkiksi sen, että valmistusvaiheen kylmäketjulla on valtava merkitys oluen makuun.

Mad Hopperin oluet pidetäänkin koko ajan kylminä panimolta hanaan.”

Mikä on visiosi panimolle?

”Haluamme olla kansainvälinen panimo ja siksi kommunikoimme Instagramissakin englanniksi. Suomessa pystytään haasta­maan maailmalla olevia panimoita. Ei saa ajatella liian kapeakatseisesti!

Lähdemme kuitenkin pienin askelin liikkeelle. Ensin oluitamme tarjotaan Onniravintoloissa, kuten Gate A12 -baarissa Helsingin keskustassa ja Bistro&Bar Fregatissa Vuosaaressa.

Seuraavaksi harkitsemme oluiden pakkaamista ja jakelua kauppoihin. Alkuun tuotantokapasiteettimme on 90 000 litraa vuodessa, mutta se on tarkoitus kaksinkertaistaa.

Panimon laitteet ovat uusinta teknologiaa. Tähtäämme siihen, että oluemme ovat teknisesti korkeatasoisia ja virheettömiä ja tarjoavat makuelämyksiä. Valikoima on laaja kattaus tämän hetken suosituimmista kansainvälisistä oluttyyleistä.

Panimomestari rekrytoitiin ulkomailta, kulttuurista, jossa craft-oluiden valmistamisessa ollaan Suomea edellä. Pidämme hänen nimensä vielä salaisuutena ja julkistamme sen isosti myöhemmin.”

Kuinka olette uudistaneet ravintolaa aiemmin?

”Isäni perustama Onniravintolat-perheyritys osti Viisi Penniä -ravintolan vuonna 2006. Sen jälkeen hankimme naapurista liiketilan, johon perustimme baarin nimeltä Oluttupa Viisi Penniä. Lopulta ne yhdistettiin: purimme väliseinän, ja näin syntyi nykyinen suurempi Viisi Penniä.”

Mistä huomaa, että Viisi Penniä on klassikko?

”Viisi Penniä on toiminut eri nimivariaatioilla samassa paikassa Töölössä jo vuodesta 1956. Meillä on kanta-asiakkaita, jotka ovat käyneet ravintolassa 40 vuotta. Vaikka he ovat ajan saatossa muuttaneet kauemmas, kokoontuvat he täällä silti viikoittain ja istuvat aina samassa pöydässä. On kiva nähdä, että meillä on myös uusia, nuorempia kanta-asiakkaita.

Ravintola sijaitsee Helsingin jäähallin ja Töölön jalkapallostadionin kupeessa, joten täällä käy paljon ihmisiä ennen ja jälkeen urheilukisojen. Moni marssii sisään menua katsomatta ja tilaa klassisen Urheilijanleikkeen – se on varmaan tilattu monta kertaa ennenkin.”

Kuinka Viisi Penniä pysyy pystyssä seuraavat 65 vuotta?

”Historia on Viiden Pennin vahvuus, mutta niin on myös sen kyky uudistua. Luotamme siihen, että asiakkaat viihtyvät luonamme myös ammattimaisen ja ystävällisen palvelumme ansiosta.”

”Meillä on asiakkaita, jotka ovat käyneet ravintolassa 40 vuotta.”
Dollar Singh

Viisi Penniä

Mitä: Menu on laa­duk­­kais­ta raaka-aineista tehtyä pubiruokaa, jossa on moderneja kansainvälisiä vivahteita. Tarjolla myös samoissa tiloissa toimivan panimon oluita.

Missä: Mannerheimintie 55, 00250 Helsinki. Instagram: @viisipennia & @madhopperbrewingco

Milloin: Aukioloajat: viisipennia.fi, madhopper.fi tai some.

Asiakaspaikat: 170

Ravintolayrittäjät: Onniravintolat-perheyritys.

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 2/2021.
Katso kaikki julkaisut täältä.

 

Heinon Tukun uusi palvelu: Tilaa ja nouda ostokset kellon ympäri

Säästä aikaa ja vaivaa Heinon Tukun uuden Tilaa & Nouda -palvelun avulla. Tilaa ostoksesi verkkokaupasta ja nouda ne sinulle sopivana ajankohtana.

Heinon Tukku avasi tänä keväänä yrityksille uuden Tilaa & Nouda 24/7 -tukkupalvelun, jossa verkkokaupan ostokset voi noutaa vuorokauden ympäri erilliseltä noutopisteeltä.

”Kehitimme palvelun, sillä haluamme palvella kiireisiä asiakkaitamme joustavasti myös aukioloaikojemme ulkopuolella. Näin asiakas voi tilata ja noutaa ostoksensa juuri silloin, kun hänelle sopii, oli se sitten varhain aamulla tai myöhään illalla”, kertoo Heinon Tukun pikatukkupäällikkö Oskari Lammi Helsingin Sörnäisten toimipisteeltä.

Tilaa & Nouda -palvelun tuotevalikoimaan kuuluu yli tuhat tuotetta. Valikoimaa voi selata verkkokaupassa kirjautumatta, eikä tilaus vaadi rekisteröitymistä.

”Valikoima perustuu ostetuimpiin tuotteisiimme, ja muokkaamme sitä jatkuvasti asiakkaidemme tarpeiden ja toiveiden mukaan.”

Tilauksen etenemisestä kerrotaan asiakkaalle tekstiviestitse ja sähköpostitse.

”Tuotteet ovat noudettavissa jopa neljän tunnin kuluessa tilauksesta. Pyrimme kehittämään palvelua niin, että tulevaisuudessa pystymme toimittamaan tuotteet yhä ripeämmin.”

Turvallista ja kätevää

Toistaiseksi Tilaa & Nouda -palvelun noutopiste toimii Helsingin Tukkutorilla Heinon pikatukun kulmalla, mutta useampia noutopisteitä avataan mahdollisesti myöhemmin.

Tilaa & Nouda -piste on helppo löytää, sillä sille on oma erillinen, selkeästi merkattu sisäänkäyntinsä. Noutopisteen näytöt ohjeistavat, kuinka toimia tilausta hakiessa.

”Nouto on kätevää ja nopeaa. Kun tilaukset maksetaan verkossa, noutaessa ei tarvitse kulkea kassan kautta. Ostokset voi siten hoitaa ilman ihmiskontakteja.”

Noutopisteen kaapeissa on kolme eri lämpötilaa: pakkanen sekä kylmä- ja kuivatila. Palvelua voi käyttää siis niin pakasteita kuin kylmäsäilytystä vaativia elintarvikkeita ostaessa.

”Idea on tuttu vähittäiskaupasta. Olemme ylpeitä, että olemme ensimmäinen tukkuliike, joka voi tarjota joustavaa noutopalvelua.”

Ympärivuorokautinen noutopiste parantaa sekä asiakkaiden että Heinon Tukun tarpeita koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilassa ja sujuvoittaa toimintaa myös sen jälkeen. Tilaa & Nouda -palvelu on rahoitettu osittain sadan tuhannen euron kehittämistuella, jonka Heinon Tukku sai Business Finlandilta keväällä 2020.

Palvelu on avoin kaikille yritysasiakkaille, ja sen käyttö ei edellytä Heinon Tukun asiakkuutta.

Tutustu uuteen palveluun osoitteessa heinontukku.fi/tilaajanouda.

Näin helppoa Tilaa & Nouda -palvelun käyttö on

  1. Tilaa tuotteet verkko­kaupastamme sinulle sopivana ajan­kohtana.
  2. Maksa tuotteet ­verkkokaupassa. ­Laskun ja korttimaksun ­lisäksi voit maksaa nyt myös Mobilepaylla tai verkkopankkitunnuksilla.
  3. Nouda tuotteet ­sinulle sopivana ympäri vuorokauden palvelevalta Tilaa ja nouda -noutopisteeltä.

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 2/2021.
Katso kaikki julkaisut täältä.

Kuinka viestiä ravintola-asiakkaille somessa? Sisällöntuotannon asiantuntija kertoo 5 vinkkiä

Kuinka usein somessa kannattaa julkaista ja mitä somekanavia kannattaa käyttää? Sisällöntuotannon asiantuntija Pia Alapeteri antaa vinkit ravintoloiden ja kahviloiden sosiaalisen median sisältöihin.

Vinkki 1: Tunne asiakaskuntasi – se vaikuttaa somekanavien valintaan

Kanavapäätöksiä tehtäessä on tärkeää tietää, keitä somemarkkinoinnilla halutaan tavoittaa. Instagram on tällä hetkellä yleisesti ottaen tärkein sosiaalisen median kanava, ja sen visuaalisuus toimii hyvin ravintoloiden markkinoinnissa. Instagramissa on 1,9 miljoonaa suomalaista käyttäjää, ja siellä saa kiinni parhaiten 15–28-vuotiaat.

Facebookissa käyttäjiä on puolestaan noin 2,8 miljoonaa, ja se tavoittaa etenkin yli 35-vuotiaat. Twitter, LinkedIn ja muut henkilövetoiset kanavat toimivat markkinointikanavana oikeastaan vain silloin, kun vaikkapa ravintoloitsijalla on vahva henkilöbrändi.

Vinkki 2: Kerro somessa perustiedot ja välitä kahvilan ja ravintolan tunnelmaa

Tärkeintä ravintola-asiakkaalle on löytää helposti olennaisimmat perustiedot: aukioloajat, osoite ja ruokalista. Tähän tarkoitukseen etenkin Facebook taipuu hyvin. Linkin lisäksi sinne voi nostaa menut ja aukioloajat, kunhan muistaa pitää huolta ajantasaisuudesta.

Instagramissa ravintolan verkko-osoite täytyy olla tilin kuvaustekstissä. Stooreissa ja niistä muodostettavissa kohokohdissa voi puolestaan viestiä aukioloajoista ja menuista. Tiedon jakamisen lisäksi on hyvä keskittyä siihen, että ravintolan tunnelma välittyy sekä kuvista että teksteistä. Sillä on asiakkaille paljonkin merkitystä valintapäätöstä tehtäessä.

Vinkki 3: Julkaise säännöllisesti ja vastaa asiakkaille 24 tunnin sisällä

Hyvä postaustahti on säännöllinen, mikä se kenellekin sitten on: kerran kahdessa viikossa tai kahdesti päivässä. On ymmärrettävää, että muun työn ohella ei ole aikaa tehdä julkaisuja montaa kertaa päivässä, ja siksi säännöllisyys on julkaisutiheyttä tärkeämpää.

Läsnä pitää kuitenkin olla – tärkeintä on reagoida, jos joku kommentoi tai laittaa ravintolalle viestin. Näissä olisi hyvä olla aktiivinen vuorokauden sisällä. Jos asiakas vaivautuu osallistumaan, on hyvin tärkeää, että siihen jotenkin vastataan! Kanavien statistiikoista näkee, milloin omat seuraajat ovat läsnä, ja silloin kannattaa myös julkaista uutta materiaalia.

”Ravintola ei ole mainostoimisto – kaiken ei tarvitse olla viilattua.”

Vinkki 4: Somekuvissa muista hyvä valo ja kulissien takana -materiaali

Kännyköiden kameralla pärjää pitkälle somekanavien kuvissa. Etenkin ruokakuvissa oleellisinta on hyvä valo: ruoka ei näytä hyvältä keltaisessa huoneenvalossa tai loisteputkien alla. Ota siis annoskuvat mahdollisuuksien mukaan luonnonvalossa ja pleittaa mielellään annokset kuvia varten erikseen vaikkapa uuden menun maistelun yhteydessä.

Ravintolan ei tarvitse olla mainostoimisto – kaiken ei tarvitse olla viimeiseen saakka viilattua. Sen sijaan kuvilla kannattaa tuoda ihmiset ja raaka-aineet lähelle. Kulissien takana on aina kiinnostavaa!

Vinkki 5: Päätä julkaisujen ääni etukäteen, pysy linjassa brändin kanssa

Paras päivittäjä henkilökunnasta on se, joka on aidosti kiinnostunut tehtävästä. Tehtävä voi myös kiertää, kunhan on selkeästi sovittu, millaisella äänenpainolla ja -sävyllä brändi puhuu. Jos Instagram-tili on rento ja välitön mutta ravintolakokemus virallinen ja viileä, somekanava ei puhu brändin mukaisesti. Silloin asiakas saattaa pettyä.

Tämän lisäksi kaikkien julkaisujen on hyvä liittyä aidosti ravintolan tekemiseen. Hyvää viikonloppua voi toivottaa, kun samalla kutsuu ihmisiä syömään tai kertoo, että lauantaille on vielä yksi pöytä vapaana.

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 1/2021.
Katso kaikki julkaisut täältä.

Teemu Auran uutuus Albina ja Alexis – lohturuokaa ja viiniä tiiliseinien suojissa

Syksyllä 2020 Helsingin Vallilaan avattiin kortteliravintola Albina ja kattoterassi Alexis. Uutuuspaikkojen takana on suomalaisen ravintolakentän menestyksekäs kolmikko, josta yksi on huippukokki Teemu Aura. Lue, kuinka kirjailija Aleksis Kivi liittyy ravintolan nimeämiseen!

Teemu Aura, miten Albina ja Alexis saivat alkunsa?

”Se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta ­viime keväänä. Kollegani Riku Stenros kysyi, kiinnostaisiko laittaa yhdessä ravintola pystyyn. Olin juuri ostanut yhtiökumppaniltani Markus Hurskaiselta itselleni yhteisen yrityksemme Patisserie Teemu & Markuksen, joten ajankohta ei ollut kiireiden kannalta herkullisin. Innostuin silti heti, sillä yhteinen ravintola oli ollut haaveena aiemminkin.

Ehdotin, että ottaisimme projektiin mukaan Antti Paasosen, joka oli työskennellyt sommelierina ravintola Demossa, jota olin perustamassa. Tuntui juuri oikealta perustaa ravintola pitkäaikaisten tuttujen kanssa. Tuntemattomien kanssa en olisi varmaan tähän lähtenyt.”

Mikä on Albina ja Alexis -ravintolan idea?

”Konepajan tehdasmainen alue ei ehkä ole ravintolalle tyypillisin paikka, mutta se on kiehtonut minua jo vuosia. Halusimme luoda tyylikkään mutta helposti lähestyttävän kortteliravintolan, jossa tarjoillaan mutkatonta ja hinta-laatusuhteeltaan hyvää eurooppalaista ruokaa.

Ravintolan puoliso on kattoterassi Alexis. Kesäisin se on iso aurinkoterassi, syksyisin ja talvisin talvipuutarhabaari. Terassilla on kiva juoda viiniä ja katsella maisemia kattojen yli. Ensi kesänä myös ravintolan yhteyteen katutasoon tulee idyllinen terassi. ”

Mistä saat vaikutteita menuhun?

”Haemme inspiraatiota Italiasta, Espanjasta ja Ranskasta. Kun tulin ravintola-alalle, luin paljon vanhaa klassista gastronomiaa. Ammennan edelleen inspiraatiota sieltä – klassikot eivät mene ikinä muodista ja ovat hyvin tehtynä sitä oikeaa lohturuokaa. Listaltamme löytyy esimerkiksi tartaria, vitello tonnatoa ja jälkiruoista tarte tatinia, tiramisua ja sitruunapiirakkaa.

Lisään klassikkoruokiin moderneja elementtejä: esimerkiksi tartariin dijon-sinappia, paahdettuja pinjansiemeniä, piimäkastiketta ja raastettua halloumia. Viinimme tulevat enimmäkseen vanhoista viinimaista, kuten Italiasta, Espanjasta ja Ranskasta. Myös natuviinejä löytyy jonkin verran.”

”Halusimme herättää ravintolassa Alexisin ja Albinan rakkaustarinan eloon.”
Teemu Aura

Mistä nimet Albina ja Alexis?

”Nimien tarina liittyy siihen, että sijaitsemme Aleksis Kiven kadulla. Alexis on nimi, jota Kivi itsestään käytti. Albina taas oli Kiven ystävä, johon hän oli pohjattoman rakastunut. Kivi jopa kosi Albinaa muutamaan otteeseen mutta sai aina pakit. Halusimme herättää tuon rakkaustarinan eloon.”

Miten ravintolan sisustus syntyi?

”Meillä kolmella oli vahva visio siitä, että haluamme sisustukseen New Yorkin, Lontoon ja Kööpenhaminan vanhojen industrial-henkisten ravintoloiden rouheutta, lämmintä lempeää valoa ja hyvää tunnelmaa. Sisustusarkkitehdeiksi valikoituivat Eliisa Korpijärvi ja Lauri Johansson.

Halusimme ravintolaan myös vintage-astiat. Niiden haaliminen oli työlästä, ja havahduin kuukautta ennen avajaisia siihen, ettei astioita ole tarpeeksi. Silloin Instagram-seuraajamme ottivat yhteyttä, että heiltä löytyy astioita, joita voisivat lahjoittaa ilmaiseksikin. Oli makeeta, että ihmiset olivat innoissaan ja halusivat auttaa.”

Miten jaat aikasi leipomolle ja ravintolalle?

”Olen nyt välivuodella Patisseriesta. Teen leipomolla yhtenä päivänä viikossa muun muassa tuotekehitystä. Muut päivät olen Albinalla keittiömestarina. Pääsen kuitenkin leipomaan joka päivä ravintolassakin.

Teemme ravintolan hapanjuurileivät yli satavuotiaaseen juureen, jonka sain Rikulta. Leivomme juuresta isoja, kilon kokoisia spelttipatonkeja. Leipiä paistetaan kuumassa uunissa pitkään, jotta niihin tulee tumma paistopinta ja paljon makua. Paistamme leivät tuntia ennen kuin asiakkaat saapuvat, jotta ne ovat lämpimiä pöydässä.”

”Tulen todella onnelliseksi siitä, jos pystyn koskettamaan jotakin ihmistä työlläni.”
Teemu Aura

Miten rakennuksessa oleva hotelli näkyy toiminnassanne?

”Sijaitsemme The Folks Hotel Konepaja -hotellin alakerrassa, mutta olemme oma erillinen ravintolamme. Tarjoamme hotellin asiakkaille laadukkaan aamiaisen. Aamiaiselle voivat tulla myös hotellin ulkopuoliset asiakkaat, ja etenkin viikonloppuisin meillä on paljon muitakin aamiaisasiakkaita.”

Mikä sinua motivoi työssäsi?

”Pidän työstäni ihan älyttömän paljon, niin konditoria-alasta kuin ravintolapuolesta. Kaikissa ammateissa on huonoja päiviä, mutta lähtökohtaisesti koen olevani etuoikeutettu, kun saan tehdä tätä työtä. Silläkin on iso merkitys, kenen kanssa töitä saa tehdä. Varsinkin ravintolan perustamisessa koko homman juju on se, että pääsee tekemään töitä inspiroivien ihmisten kanssa. Saimme henkilökuntaamme alan parhaat tyypit, ja olen heihin supertyytyväinen.”

Mikä on paras kiitos työstäsi?

”Paras palkinto on asiakas, joka fiilistelee melkein kyyneleet silmissä leipää, ruoka-annosta tai vaikka ravintolan tunnelmaa. Tämä on henkilökohtaista liiketoimintaa, jota teen intohimosta ja rakkaudesta. Siksi tulen todella onnelliseksi siitä, jos pystyn koskettamaan jotakin ihmistä työlläni.”

Ravintola Albina ja kattoterassi Alexis

Mitä: Menu on yhdis­telmä eurooppalaisia perinteitä ja moderneja elementtejä. Ruokaa läheltä ja käsityönä.

Missä: Aleksis Kiven katu 23. Helsingin Vallilassa, The Folks Hotel Konepajan kivijalassa. Instagram: @albina_ja_alexis

Milloin: Tarkista aukioloajat osoitteesta restaurantalbina.fi.

Asiakaspaikat: Ravintolassa 120, kattoterassilla kesäisin noin 150, syksyisin ja talvisin parikymmentä.

Ravintolayrittäjät: Teemu Aura, Antti Paasonen ja Riku Stenros. Aura vastaa keittiöstä, Paasonen juomapuolesta sekä salista ja Stenros pitkälti hallinnosta.

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 1/2021.
Katso kaikki julkaisut täältä.

Heinon pikatukuissa asiakasta palvellaan ripeästi, ammattitaidolla ja inspiroiden

Heinon pikatukut Helsingin Sörnäisissä ja Vantaan Koivuhaassa avaavat ovensa asiakkaille viikon jokaisena päivänä ja auttavat niin perushankinnoissa kuin persoonallisemmissa toiveissa. Motivoitunut henkilökunta tarjoaa asiantuntemusta ja inspiraatiota.

Heinon pikatukuissa asiakkaalle pyritään tarjoamaan enemmän kuin hän on tullut hakemaan. Haluamme helpottaa asiakkaidemme työtä ja tarjota juuri heille sopivia vaihtoehtoja – jopa yllättää.

Helsingin Sörnäisten pikatukkupäällikkö Oskari Lammi kuvailee työtään jatkuvaksi ajatuksenvaihdoksi henkilökunnan ja asiakkaiden välillä:

”Haluamme tarjota asiakkaillemme ideoita ja otamme myös mielellämme vastaan toiveita uusien tuotteiden lisäämisestä valikoimaamme.”

Lammi uskoo myös keräilypalvelun nousuun.

”Asiakas säästää aikaa, kun osaava henkilökunta kerää tavarat valmiiksi.”

Asiakkaat ovat aina Vantaan Koivuhaan pikatukkupäällikkö Jarko Palon mielessä.

”Pyrimme inspiroimaan asiakkaitamme ja yllättämään heidät positiivisesti joko normaalivalikoimista poikkeavilla tuotteilla, uutuuksilla tai edullisilla hinnoilla – tai kaikilla näillä. Tarjoamme mielellämme ratkaisuja heidän tarpeisiinsa.”

Myös pikatukun hengellä on tärkeä merkitys yhdessä tekemisessä ja asiakkaiden palvelussa.

”Rohkaisen henkilökuntaamme myönteiseen ilmapiiriin, joka kannustaa testaamaan uusia ideoita.”

Näin palvelemme pikatukuissa:

  •  Pikatukkujen laajasta valikoimasta saa kaiken tarvittavan, kuten tuoretuotteet, säilykkeet, alkoholijuomat, kuivatavarat ja pakasteet.
  •  Leikkaamossa on aina tarjolla tuoretta kalaa ja lihaa. Kun tiskille saadaan esimerkiksi suuri määrä jauhelihaa edullisesti, voimme vinkata tästä myös suoraan puhelimitse. Erikoisempiakin tuotteita uskaltaa kokeilla, kun kalamestari neuvoo vaikkapa sammen savustuksessa.
  •  Yhä useampi hyödyntää keräilypalvelua: asiakas käy vain noutamassa valmiiksi kerätyt tuotteet.
  •  Sähköposti- tai puhelintilauksen yhteydessä moni pyytää viime hetken neuvoja ja tuotevinkkejä. Ammattilaisemme auttavat aina.
  •  Meihin voi luottaa myös hätätilanteessa. Pääkaupunkiseudun pikatoimituksia varten on auto, ­jolla toimitamme tuotteet jopa parissa tunnissa.
  •  Pikatukuissa hommia paiskitaan intohimolla, ilman hierarkioita.

Helsinki, Sörnäinen

Vanha talvitie 2

020 717 0490

Avoinna: ma-pe 6-20, la 6-18, su 9-16

Vantaa Koivuhaka

Niittytie 12

020 717 0571

Avoinna: ma-pe 6-20, la 7-17, su 9-16

Lisätietoa pikatukkujen palveluista ja valikoimista löydät täältä.