Olen Aimo, uusi tukkurisi

Valio Aimo® tukku

Valio Aimo® on uusi tukkutoimija, jolla on omaa valmistusta, laadukas valikoima ja koko maan kattavin jakeluverkosto. Tavoitteena on olla paras mahdollinen kumppani hyvän ruoan ammattilaisille.

 
 

Valio osti Heinon Tukun kesällä 2021 yrityskaupassa. Siitä alkaen uutta tukkua on rakennettu innokkaasti. Tavoite on luonnollisesti asetettu korkealle: Valio Aimo haluaa olla paras mahdollinen kumppani alan ammattilaisille.

 

Uusi kotimainen tukku palveleekin laajasti ravintoloita, kahviloita, suurkeittiöitä, leipomoita, hotelleja, catering- ja pitopalveluja, sekä julkishallinnon ja teollisuuden asiakkaita ympäri Suomea. Myös pääkaupunkiseudun pikatukut saavat uuden nimen.

 

– Kotimainen HoReCa-ala, julkishallinto ja teollisuus muodostavat värikkään ja monipuolisen kokonaisuuden. Ei ole vain yhtä ratkaisua, joka sopisi jokaiselle asiakkaallemme, ja se on meistä hyvä niin. Olemme ylpeitä siitä, miten monen eri asiakkaan tukkurina saamme toimia, kertoo Tuomas Sorri, liiketoimintajohtaja, Valio Aimo.

Valio Aimo® Tuomas Sorri
Tuomas Sorri, liiketoimintajohtaja, Valio Aimo.

Ammattilaisten kanssa tarjoilemassa Suomen parasta ruokaa

Osalle uudessa nimessä on jotain tuttua, sillä Aimo on tunnettu Heinon Tukun omana tuotemerkkinä. Valio ja Aimo ovat kummatkin etunimiä, jotka merkitsevät myös mainiota ja laadukasta. Sana “aimo” tarkoittaa lisäksi myös runsasta ja hyvää. Nämä sanat kuvaavat osuvasti myös tukun valikoimaa.

 

– Tukun tykättyä ja tunnettua valikoimaa laajennetaan entisestään kotimaisilla Valion tuotteilla. Tunnistamme, että kotimaisten elintarvikkeiden arvostus ja kysyntä on kasvanut viime vuosina. Asiakkaamme tuntevat meidät myös toimitusvarmuudestamme ja joustavuudestamme, mistä haluamme pitää kiinni myös jatkossa, Sorri kertoo.

 

– Tarjoamme räätälöidyn valikoiman lisäksi koko maan kattavan logistiikan ja ensiluokkaista palvelua. Joustavuus ja tehokkuus ovat valttikorttejamme, joiden ansiosta toimitamme kuljetuksia kaikkialla Suomessa, aina Hangosta Nuorgamiin asti. Kun olemme paras mahdollinen kumppani, asiakkaamme voivat keskittyä rakentamaan omaa kasvuaan ja tarjoilemaan Suomen parasta ruokaa.

NoHo Partners ja Finlandia-talo seuraavat uutta tukkuria mielenkiinnolla

NoHo Partners on valtakunnallinen ravintolayhtiö, jolla on noin 250 ravintolaa Suomessa, Tanskassa ja Norjassa. Yhtiö on työskennellyt Valion ja Heinon Tukun kanssa jo ennen yhdistymistä.

 

– Tervehdimme ilolla sitä, että markkinaan tulee uusi toimija, jolla on vahva historia ja kokemus taustalla. On kiinnostavaa nähdä, miten Heinon asiakasläheinen palvelu saadaan yhdistettyä Valion erittäin vahvaan logistiikkaosaamiseen. Yhdistyminen toivottavasti lisää myös kilpailua markkinassa, kertoo Pauli Kouhia, NoHo Partnersin hankintajohtaja.

 

Helsingin tunnetulla maamerkillä Finlandia-talolla on myös aiempia kokemuksia Valion ja Heinon Tukun kanssa työskentelystä, mistä keittiöpäällikkö Mika Jokela kertoo tarkemmin.

 

– Käytämme paljon kotimaisia tuotteita ja arvostamme joustavaa tukkuria. Joskus meille tulee lyhyellä varoitusajalla tieto siitä, että 600 hengen tapahtumaan halutaan kahvin kanssa suolaista tarjottavaa. Silloin on toimittava nopeasti. Yhdistymisuutisen jälkeen asiat ovat luistaneet yhtä hyvin kuin ennenkin, tosipaikankin tullen, Jokela kertoo.

 

– Tukkuri on se, joka haastaa teollisuutta toimimaan uusilla tavoilla, ja joka voi auttaa alaa esimerkiksi työvoimapulassa. Hyvä tukkuri nopeuttaa alkuvalmisteluja vaikkapa leikkaamalla kalan valmiiksi. Tukkuri myös auttaa meitä käyttämään raaka-aineita hävikkiä vähentäen. Valio esimerkiksi valmistaa omenatäysmehua hedelmistä, jotka eivät muuten päätyisi sellaisenaan syötäviksi, ja mehu sopii mainiosti muun muassa leivontaan, Jokela jatkaa.

Keittiömestarimme ja leipomokonsulttimme pystyvät kehittämään asiakkaan prosesseja ja luomaan uusia tuotteita, reseptiikkaa ja käyttövinkkejä.
Tuomas Sorri, liiketoimintajohtaja, Valio Aimo.

Hyvän ruoan ammattilaisille monipuolista palvelua yhdeltä luukulta

Oikeiden ja ajallaan saapuvien tuotteiden lisäksi tukkurilta tarvitaan uusia innovaatioita, toimintatapoja ja osaamista kotimaan ruokakulttuurin kehittämiseksi. Jo 1950-luvulta asti toiminut Valio Koekeittiö on osalle asiakkaista uusi tuttavuus.

 

– Koekeittiömme ja koeleipomomme ovat erikoistuneet eri asiakasryhmiin teollisuudesta julkishallintoon ja HoReCa-alasta kuluttajiin. Keittiömestarimme ja leipomokonsulttimme pystyvät kehittämään asiakkaan prosesseja ja luomaan uusia tuotteita, reseptiikkaa ja käyttövinkkejä, Sorri kertoo.

– Ammattilaisille paras mahdollinen palvelu on kaiken A ja O. Siksi lähestymme kaikkea toimintaamme intohimolla, oli kyseessä sitten tukkukaupan kehittäminen, toimitusvarmuus tai tuoreimmat tuotteet ja ideat.

Valio Aimo® tukun ajankohtaiset uutiset, inspiroivat sisällöt ja paljon muuta löydät tästä lähtien uudesta osoitteesta valioaimo.fi.

Suomalaiset perheviljelmät tuottavat tutkitusti hiilineutraalia suomalaista lähiperunaa

Perunanviljelijät kompensoivat hiilijalanjälkensä istuttamalla metsää 4H-järjestön Taimiteko-mallin mukaisesti.

”Vaikka teemme kaikkemme, ihmisen toiminnasta jää aina jonkinlainen hiilijalanjälki. Meidän viljelijämme kompensoivat oman jäljelle jäävän jalanjälkensä”, sanoo Potwell Oy:n toimitusjohtaja Teppo Vetoniemi.

 

Potwell Oy on kahdeksan pakkaamon ja kuorimon omistama peruna-alan myynti- ja kehitysyhtiö Kristiinankaupungissa. Yritys on tehnyt määrätietoista työtä perunantuotannon ympäristövastuullisuuden eteen jo kahdenkymmenen vuoden ajan.
Kompensointi tehdään istuttamalla puita. Istuttamisoperaatio toteutetaan kerran vuodessa Vuoden vastuullisuusteko -palkinnon marraskuussa 2021 voittaneen 4H-järjestön Taimiteko-hankkeen toimintamallilla.

 

Käytännössä kompensointi suoritetaan niin, että Potwell laskee tuotteilleen vuosittaisen hiilijalanjäljen heinäkuusta heinäkuuhun perustuen Luonnonvarakeskuksen (Luke) hiilijalanjälkilaskentaan. Tämän perusteella arvioidaan tuotannosta syntyvän hiilikuorman määrä. Luken laskentakaavan mukaan hiilikuorma muutetaan puiden taimiksi.

 

”Kun tiedämme tarvittavan taimien määrän, pystymme laskemaan istutettavan metsäpinta-alan koon. Ostamme kaksi taimierää vuodessa: toisen heinäkuussa ja toisen tammikuussa. Sen jälkeen Suomen 4H-järjestössä työskentelevät nuoret istuttavat puut Taimiteko-mallin mukaisesti”, Vetoniemi kertoo.
”Nykyisin yrityksillä on erilaisia vaihtoehtoja kompensoida toimiensa aiheuttama hiilijalanjälki. Me haluamme tehdä tämän Nuoret ilmastotöissä -hankkeen pohjalta syntyneen Taimiteon toimintamallilla, koska meille on tärkeää olla mukana myötävaikuttamassa suomalaisten nuorten työllistymiseen.”
Pitkäjänteisessä kehitystyössään yritys on panostanut myös siihen, että kaikki Potwell-ketjussa mukana olevat tuottajat huomioivat vastuullisuuden koko tuotantoketjun matkalla.

 

”Keskusteluilmapiiri suomalaisen ruuan alkutuotantoa kohtaan on ollut aika raakaa. Siksi haluamme muistuttaa siitä, mitä kaikkea suomalaisen ruuan ytimessä oleva peruna-ala on tehnyt alkutuotannon vastuullisuuden eteen”, toteaa Vetoniemi.
”Pelkästään meidän kauttamme vastuullisuustalkoisiin osallistuu yli 100 viljelijää perheineen, pienviljelijöitä ja isompia. Vastuullisuus aloitetaan ja mitataan ihan sieltä alkutuotannosta asti päättyen aina siihen, kun perunat on toimitettu keskusliikkeen terminaaliin.”

 

Vetoniemi antaa alkutuotannon vastuullisuudesta konkreettisen esimerkin. Potwell Oy:n viljelijöiden käyttämät raaka-aineet tuotetaan korkeintaan 30 kilometrin päässä jalostuspisteistä. Perheviljelmillä tuotettavien perunoiden loppuosoite tiedetään myös aina etukäteen. Tämä pienentää osaltaan kuljetuksista syntyvää hiilijalanjälkeä.
Suomen 4H-järjestön ylläpitämän Taimiteon tavoitteena on istuttaa 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä. Samalla Taimiteko on työllistänyt lähes 200 nuorta istutustöihin.

 

Lisätietoja: Potwell Oy, toimitusjohtaja Teppo Vetoniemi, p. 040 080 9530

Dunin uudet biopohjaisista materiaaleista valmistetut tuotteet

Duni vastuullisuus

Tietoinen valinta – uudet materiaalit Bio Dunisoft®, Bio Duniletto® Slim ja Bio Dunicel®

Dunilla voidaan ylpeydellä sanoa, että uudet ainutlaatuiset Bio lautasliinamme ja Bio tablettimme on valmistettu vain biopohjaisista, uusiutuvista materiaaleista. Molempien materiaalien sidosaine on nyt 100 % kasviperäinen.

Olemme kehittäneet ainutlaatuiset Bio Dunisoft® ja Bio Duniletto® Slim lautasliinat käyttämällä valmistusprosessissa uutta sidosainetta, joka on valmistettu maissista, sitruunan kuorista sekä muista elintarviketeollisuuden sivutuotteista kuten mehutuotannosta. Duni on onnistunut myös kehittämään ainutlaatuisen reseptin, jonka ansiosta Bio Dunicel® -materiaalista on saatu fossiilivapaa. Perunoista saatavan tärkkelyksen avulla voimme sitoa kerrokset toisiinsa menettämättä pehmeyttä ja laatua.

Jotta emme jäisi puolitiehen, olemme tehneet merkittäviä parannuksia ja muutoksia myös Bio -tuotteiden pakkauksiin. Muovista on luovuttu kokonaan ja se korvataan paperilla tai kartongilla.

Duni kehittää jatkuvasti kestävämpiä ja kierrätettävämpiä ratkaisuja. Teemme joka päivä parhaamme minimoidaksemme planeettaamme kohdistuvat vaikutukset. Vuoteen 2030 mennessä Dunin oma tuotanto on täysin fossiilitonta, ilmaston kannalta neutraalia ja tuotteissamme on 100 % uusiutuvista raaka-aineista valmistettua tai kierrätettyä muovia.

    • Fossiilivapaa Bio -materiaali.
    • 17,1–18,5 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä verrattuna nykyiseen materiaaliin.
    • 100 % uusiutuvista raaka-ainelähteistä.
    • Muoviton pakkaus. Lajittele kartonkina.
    • FSC ja OK Compost Home -sertifioidut tuotteet.

Krog Roba vastaa staycation-buumiin laatuannoksilla ja huonepalvelulla

Krog Roba vastaa staycation-buumiin laatuannoksilla ja huonepalvelulla

Lähimatkailu ja staycationit ovat nousseet isoksi trendiksi. Hotelli Lilla Robertsin yhteydessä toimivan Krog Roba -ravintolan keittiöpäällikkö Karri Knaapila kertoo, millaisia elämyksiä ravintola ja hotelli voivat yhdessä tarjota.

Mitä uutta hotelli Lilla Robertsiin ja ravintola Krog Robaan kuuluu?

”Staycationit eli hotelliyöpymiset kotikaupungissa ovat nousseet suureen suosioon viimeisen puolentoista vuoden aikana pandemiarajoitusten myötä. Kaupunkilaiset kaipaavat hemmottelua rikkomaan kiireistä arkea, ja kotikaupungissakin vietetty hotelli­loma voi tuntua siltä kuin kävisi ulkomailla.

Kun ravintolasulut alkoivat, olimme saman tien kärppänä miettimässä, mitä uutta voimme tilanteessa keksiä. Keskikokoisen hotellin hyöty on se, että pystymme räätälöimään palveluitamme ketterästi. Kehittelimme konseptin, jossa ravintolaillallisen sai syödä omassa hotellihuoneessa. Kannoimme 40 hotellihuoneeseen ruokapöydät. Tarjoilijamme toimittivat keittiöstä kolmen ruokalajin kokonaisuudet viineineen huoneisiin. Palvelusta tuli tosi suosittu! Enää illallisia ei järjestetä huoneissa, mutta tavallista huonepalvelua käytetään yhä paljon.

Nyt olemme vihdoin päässeet takaisin tavallisempaan arkeen kiinni ja voineet järjestää pitkästä aikaa kokouksiakin.”

Miten hotellin läsnäolo vaikuttaa ravintolan toimintaan?

”Krog Roba on oma ravintolansa, jolla on oma brändi. Arkisin tarjoamme lounasta sekä arki- ja lauantai-iltaisin à la carte -annoksia.

Lisäksi ravintolalle kuuluvat tyypilliset hotellipalvelut. Tarjoamme 365 päivää vuodessa aamiaista ja viikonloppuisin brunssia. Meillä on myös huonepalvelumenu.

Maailmalla hotellin yhteydessä toimivat ravintolat mielletään laadukkaiksi, mutta jostain syystä Suomessa ajattelutapa on usein toinen, vaikka syytä siihen ei ole.”

Miten Krog Roba erottuu kilpailijoista?

”Meillä laatu näkyy kaikessa raaka-aineista asiakaspalveluun. Lisäksi olemme koko ajan muuttuneet enemmän kasvis- ja kalapainotteiseksi ravintolaksi. Toki listaltamme löytyy myös hyvä pihvi, mutta painotus on kasviksissa ja kaloissa – myös lounaalla ja brunssilla.

Koska olemme suhteellisen pieni ravin­tola, pystymme toteuttamaan helposti eri­tyistoiveita. Jos asiakas haluaa esimerkiksi järjestää 20 hengen syntymäpäiväjuhlat toiveiden mukaisella viiden tai seitsemän ruokalajin menulla, se onnistuu.

Asiaa helpottaa myös se, että yhteistyö Heinon Tukun kanssa on joustavaa. Jos haluan lyhyellä varoitusajalla esimerkiksi tuoretta tryffeliä, se yleensä järjestyy.”

Mistä saatte inspiraatiota menuihin?

”Ammennamme tiimimme kanssa inspiraatiota pohjoismaisesta ruokakulttuurista. Ruoka on yksinkertaista ja annokset tasapainoisia ja selkeitä.

Tarjoamme esimerkiksi tanskalaisia avoleipiä eli smörre­brödejä. Lisäksi käytämme menussa paljon lähialueelta tulevia kotimaisia kaloja, kuten haukea ja kuhaa. Elämme keittiössä sesongissa, eli hyödynnämme aina vuodenajan mukaisesti kasviksia ja juureksia.

Tukun laadukkaat tuotteet tukevat ideo­logiaamme ja jopa helpottavat työtämme. Lopetimme esimerkiksi kokonaan häränhäntäliemen keittämisen itse, sillä tukusta löytyi niin laadukas tuote valmiina.”

Millainen on hyvä huonepalvelumenu?

”Huoneessa ruokaileva asiakas arvostaa usein eniten tuttuja ja turvallisia klassikkoruokia, jotka tehdään laadukkaasti. Toimiva huonepalvelumenu ei ole niin kokeileva, vaan tarjoaa comfort-annoksia, kuten rehellisiä pihvejä, hyviä burgereita ja herkullisia salaatteja. Huonepalvelumenussamme on aina myös vegaanisia vaihtoehtoja.”

”Yhteistyö Heinon Tukun kanssa on joustavaa. Jos haluan lyhyellä varoitusajalla esimerkiksi tuoretta tryffeliä, se yleensä järjestyy.”
Karri Knaapila

Krog Roban brunssi on suosittu. Mikä on sen salaisuus?

”Brunssipöydästä voi helposti tulla silli­salaatti, jossa yritetään tarjota kaikille kaikkea. Meidän brunssipöytämme on tarkkaan mietitty kokonaisuus, jossa keskitytään enemmän laatuun kuin määrään.

Brunssilla on kasvis- ja kalapainotus ja paljon vegaanistakin syötävää. Lisäksi brunssipöytä on niin sanotusti kylmä, lukuun ottamatta kahta lämmintä ruokalajia. Olemme todenneet, että kylmät ruokalajit brunssilla ovat enemmän ihmisten mieleen.

Hotelliaamiaisemme mukailee samaa ideologiaa kuin brunssi. Toki aamiaisella on mukana myös tuttuja aamiaisklassikoita, kuten karjalanpiirakoita ja croissanteja.”

Millaisen kokemuksen haluatte Krog Robassa tarjota?

”Olemme helposti lähestyttävä paikka, jossa ei jäykistellä, vaan ilmapiiri on rento ja lämmin. Kun asiakas saapuu ravintolaan, näkee hän ensimmäisenä upeat puitteet ja tyylikkään sisustuksen. Sitä samaa laatua on lupa odottaa myös ruoalta ja palvelulta.

Juhlapäivät, kuten isänpäivä, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto ovat tärkeitä sekä meille että asiakkaillemme. Odotuksetkin ovat silloin korkealla, joten haluamme nostaa menuihin ja ravintolakokemukseen jonkin pienen luksuselementin. Esimerkiksi itsenäisyyspäivän viikonloppuna tarjoamme blinibrunssin.

Krog Roba

Mitä: Pohjoismaisia makuja sesongin laadukkaista raaka-aineista. Ravintola sijaitsee upeissa vanhan poliisiaseman tiloissa.

Missä: Helsingin Kaartinkaupungissa, Pieni Roobertinkatu 1–3. Instagram: @krogroba

Milloin: Aukioloajat www.lillaroberts.com/ravintola

Asiakaspaikat: 120

Ravintolaketju: Krog Roba ja Lilla Roberts ovat osa Nordic Choice Hotels -ketjua, johon kuuluvat myös muun muassa Kämp, Haven, Glo ja Klaus K -hotelli.

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 3/2021. Katso kaikki julkaisut täältä.

Sporttibaareissa vetää nyt vege ja mocktailit – tuttujen suosikkien lisäksi

Sporttibaareissa vetää nyt vege ja mocktailit – tuttujen suosikkien lisäksi

Saimaan O’Learys-ravintola pelaa sporttibaarin vahvuuksilla: letkeällä tunnelmalla, takuuvarmoilla annoksilla ja mutkattomalla tarjoilulla. Tärkeiden matsien koittaessa käännetään äänet kaakkoon ja vedetään Suomi-paidat päälle.

 

Ovelta sen jo aistii: nyt ollaan sporttibaarissa. Holiday Club Saimaa -kylpylähotellin yhteydessä toimivassa O’Learys-ravintolassa on leppoisa ja rento tunnelma. Liika pönötys unohdetaan jo kynnyksellä.

”Jengi tulee meille hyvällä mielellä, ihan niin kuin urheilutapahtumiinkin”, ravintolapäällikkö Matti Kautonen sanoo.

O’Learys-ravintoloissa urheilua pääsee seuraamaan jokaisesta pöydästä. Siinä missä monessa sporttibaarissa televisiot on niputettu samalle seinälle, O’Learys-ravintoloissa luotetaan hajautettuun järjestelmään.

”Meillä televisiot on sijoitettu eri puolille ravintolaa, joten samaan aikaan voi seurata jopa kahdeksaa eri urheilukanavaa.”

Baaritiskillä pelejä pääsee seuraamaan äänien kanssa, mutta ravintolan puolella soi rauhallinen musiikki.

”Lapsiperheet eivät välttämättä halua kuulla pelien selostuksia, sillä selostajan suusta voi karkailla kaikenlaista. Poikkeuksena ovat isot urheilutapahtumat, kuten jääkiekon maailmanmestaruuskisat. Silloin vedämme Suomi-­paidat päälle ja laitamme äänet täysille.”

O’Learysissa ruokailijat saavat ruokaa odotellessaan popcornannokset.
O’Learysissa ruokailijat saavat ruokaa odotellessaan popcornannokset.

Bostonilaista tunnelmaa

O’Learys-ravintoloiden seinät on vuorattu bostonilaisten urheilujoukkueiden kuvilla: on jääkiekkoa, pesäpalloa ja korista. Bostonista ravintolaketjun tarina myös aikoinaan alkoi. O’Learysin historiikin mukaan bostonilainen nainen meni syömään paikalliseen ravintolaan, jossa tapasi siellä työskennelleen ruotsalaismiehen, tulevan kumppaninsa. Lopulta pari muutti Ruotsiin ja perusti sinne ensimmäisen O’Learys-­ravintolan vuonna 1988.

Sittemmin ravintoloita on avattu ympäri maailmaa, Suomeenkin useampi. Saimaa sai oman O’Learysinsa lähes kymmenen vuotta sitten.

”Koska olemme hotellin yhteydessä, asiakaskuntamme on älyttömän laaja työmatkailijoista lapsiperheisiin. Myös vieressä oleva jäähalli tuo meille paljon ruokailijoita. Pöytiä järjestellään sen mukaan, minkälaista palaverin poikasta tai palkintojenjakoa on meneillään.”

Mutkatonta ruokaa

O’Learys Saimaan tavoite on tarjota jokaiselle asiakkaalle sopivaa ruokaa. Menun pääpaino on sporttibaareille tyypilliseen tapaan perinteisessä amerikkalaisessa ruoassa.

”Juustohampurilainen on ikisuosikki. Sen on aina löydyttävä lastenkin ruokalistalta. Burgerien lisäksi suosittuja annoksia ovat erityisesti

wingsit, fish and chips ja muut helposti syötävät sormiruoat.”

Ruoan tulee pääsääntöisesti olla samanlaista ketjun kaikissa ravintoloissa, mutta jonkin verran ravintolat saavat myös itse olla muokkaamassa listaa oman asiakaskuntansa näköiseksi.

”Olemme lisänneet listalle muutamia asiakkaiden toivomia lohiannoksia, possunleikkeen ja etanapannun. Pystymme myös aina tekemään ketogeeniset annokset ja muut tämän päivän nosteessa olevat ruoka-annokset.”

Salaatit, burgerit ja quesadillat saa myös vegeversioina soijapavuista valmistetulla Oumph-kasvisproteiinilla.

Sporttibaari oli urheilufanien pelastus, kun pelien ja muiden tapahtumien yleisömääriä rajoitettiin koronapandemian vuoksi.
Sporttibaari oli urheilufanien pelastus, kun pelien ja muiden tapahtumien yleisömääriä rajoitettiin koronapandemian vuoksi.

Koronapandemian hopeareunus

Koronapandemian aikana olleet rajoitukset eivät ole juurikaan vaikuttaneet O’Learys Saimaan toimintaan – ainakaan negatiivisesti.

”Varsinkin viime talvena, kun pelejä ei päässyt seuraamaan livenä jäähallissa, meille tuli paljon pöytävarauksia. Joitakin ruokapöytiä mekin olemme joutuneet karsimaan turvavälien säilyttämisen takia, mutta useimmiten meille kaikki mahtuvat.”

Kautosella on sporttibaariin tuleville urheilufaneille vinkki:

”Kun tulee paikan päälle karvan verran normaalia aikaisemmin, ei missaa pelin ensimmäisiä minuutteja ovella jonossa.”

Matkustusrajoitusten höllentyessä Saimaalle odotellaan jälleen turisteja. Ravintolassa käy ruokailemassa myös paljon paikallisia. Matkaa ravintolasta Imatran keskustaan on seitsemän kilometriä, Lappeenrannan keskustaan nelisenkymmentä.

Koronapandemian seurauksena O’Learys Saimaa tarjoilee nykyään aiempaa enemmän kotimaisista raaka-aineista tehtyä ruokaa.

”Aiemmin kaikki ravintolan raaka-aineet tulivat Ruotsin tehtailta, mutta jouduimme toimitusvaikeuksien takia etsimään Suomesta parhaat korvaavat tuotteet. Esimerkiksi kaikki pihvit ovat tätä nykyä kotimaisia.”

Asiakaspalaute ruokalistan viimeaikaisiin muutoksiin on ollut pelkästään positiivista.

”Lähellä tuotettu ruoka on pikkaisen parempaa, ei siitä mihinkään pääse. Olemmekin jo laittaneet Ruotsiin palautetta ja toiveita tulevaisuutta ajatellen.”

Tarjoilun pitää olla helppoa, jotta se ei vie liikaa huomiota urheilun seuraamiselta. Bostonilainen sisustus on kunnianosoitus ravintolaketjun historialle.
Tarjoilun pitää olla helppoa, jotta se ei vie liikaa huomiota urheilun seuraamiselta. Bostonilainen sisustus on kunnianosoitus ravintolaketjun historialle.

3 x sporttibaarin trendit

  1. Alkoholittomat

Mocktailien suosio jatkuu, myös nuoremman asiakaskunnan keskuudessa. Alkoholittomat oluet ovat erityisen suosittuja.

  1. Vege

Yhä useampi asiakas haluaa korvata lihan vegaanisella lihankorvikkeella. Ruokalistalle tuleekin yhä enemmän kasvis- ja vegaaniruokia. 

  1. Laatuoluet

Erikoisoluita menee selvästi aiempaa enemmän. Hinnan sijasta nykyasiakas on kiinnostunut laadusta, ja uusia makuja kokeillaan rohkeasti.

O’Learys

  • Perustettu Lappeen­rantaan Holiday Club Saimaa -hotellin yhteyteen 11.11.2011.
  • 330 asiakaspaikkaa, joista noin 180 ruokapöydän tuoleja. 15 työntekijää.
  • Kuuluu ruotsalaiseen O’Learys-ravintola­ketjuun. Ravintoloita on ympäri maailmaa, joista Suomessa kahdeksan.

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 3/2021. Katso kaikki julkaisut täältä.

Minimoi hävikki – 61 miljoonaa kiloa ruokaa vuosittain ravintoloiden roskiksiin

Minimoi hävikki – 61 miljoonaa kiloa ruokaa vuosittain ravintoloiden roskiksiin

Hävikin vähentäminen on paitsi ilmastoteko myös keino pienentää kuluja. Seuranta, ennakointi ja asiakkaan tunteminen ovat tärkeitä työkaluja hävikkitaistelussa.

 

Ravintoloiden roskikset syövät vuosittain 61 miljoonaa kiloa ruokaa (Luonnonvara­keskus 2020). Se on 17 prosenttia koko elintarvikeketjun ruokahävikistä. Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin kuuluu ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Työsarkaa riittää, vaikka paljon hyvää on jo tehtykin. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan asiantuntija Marjaana Ingervo kehottaa alan toimijoita viestittämään hävikkitoimista myös asiakkaille. 

”Älä ota liikaa ja meillä saa santsata -tyyppiset viestit ovat hyviä. Hävikki on nyt pinnalla ja kiinnostaa kuluttajia, mutta tehty työ saattaa jäädä piiloon. Jos ravintola valmistaa ruokaa maltillisesti ennakoiden, tästäkin on hyvä kertoa. Näin asiakas ymmärtää, jos jokin vaihtoehto on lopussa.” 

Hävikkiä syntyy eniten linjastoravintoloissa, joissa tarjoiluhävikki tuottaa suurimman kuorman eli ruokaa viedään tarjolle, mutta se ei päädy syötäväksi. Lisäksi hävikkiä syntyy valmistuksessa ja lautastähteinä. Yleisimmin lautasille jää salaattia, peruna- tai riisilisäkettä, leipää ja kastikkeita, vähemmän lihaa ja muita pääruokia. 

”Ruokakaupassa ihmiset eivät enää nolostele punalaputettujen tuotteiden ostamista, vaan sitä pidetään ilmastotekona. Toivottavasti hävikin vastainen asenne yleistyy ravintola-asiakkaidenkin keskuudessa.”

Punalaputettavat tuotteet ovat yksi Heinon Tukun lukuisista keinoista torjua hävikkiä.
Punalaputettavat tuotteet ovat yksi Heinon Tukun lukuisista keinoista torjua hävikkiä.

Tunne asiakkaasi

Tärkeimmäksi keinoksi hävikkitaistelussa Ingervo nostaa ennakoinnin: ruokaa tilataan ja valmistetaan todellisen tarpeen mukaan. Se on haastavaa, mutta esimerkiksi asiakasprofiilin tunteminen auttaa. Paljonko ruokailijoita tulee ja millaisia mieltymyksiä heillä on? Miten vuodenajat, viikonpäivät ja juhlapyhät vaikuttavat? Menekkiä seuraamalla ruoantuotantoprosessia voidaan viilata. Kun ravintolalla on dataa edellisvuosien vastaavasta ajasta, sen perusteella voidaan ennakoida tulevaa.

”Sekin auttaa, jos ruokalistaa voi muokata sen mukaan, mitä raaka-aineita on varastossa ja mitä on jo valmiina. Noutopöytää kannattaa täydentää pienissä erissä ja käyttää pienempiä tarjoiluastioita.”

Raaka-aineissa ykkössääntö on, että ensiksi hankitut ja lähinnä päiväystä olevat käytetään ensin. Ingervon mukaan hävikkityö on koko henkilökunnan yhteistyötä ja kaikilla on siitä vastuuta. 

”Hävikin vähentäminen pitäisi saada osaksi sujuvia rutiineja.”

Harva kokki ehtii lounasrumban aikana innovoimaan, mitä tähteille voi tehdä, vaan reseptit ja käyttökohteet kannattaa miettiä jo ennalta: aamiaiselta jääneet puuronjämät sämpylätaikinaan, kasvisten tähteet sosekeittoon, pastat ja kuoriperunat salaatteihin ja leivästä voi tehdä korppujauhoja tai krutonkeja.

Motivoidu säästöistä

Hävikkitoimiin tarttuminen saattaa aluksi tuntua haastavalta, mutta ravintoloitsijan kannattaa laskea, paljonko säästöä hävikin vähentäminen voisi parhaimmillaan tuottaa. 

”Kalleinta hävikkiä ovat eläinperäiset raaka-­aineet, joista syntyy myös eniten hiili­jalanjälkeä.”

Jos ja kun ruokaa kuitenkin jää yli, Ingervo suosittelee seuraavaa marssijärjestystä: Jäähdytä sellainen ruoka, joka ei ole ollut tarjolla ja käytä myöhemmin. Muu käyttökelpoinen ruoka kannattaa laittaa eteenpäin hävikkisovellusten kautta. 

”Saatu hinta kattaa ainakin osan kustannuksista. Hävikkiruoan myynti voi olla myös toimiva markkinointikeino ja tuoda parhaimmillaan uusia asiakkaita ravintolaan.”

Heinon Tukun hävikkiteot

  • Varastoon täydennetään vain tarpeellinen määrä tavaraa.
  • Hankintapäätösten tukena on järjestelmä, joka ennustaa kulutusta aiemman menekin perusteella.
  • Hankimme vain laadukkaita tuotteita luotettavilta toimittajilta.
  • Pikatukussa käytetään puna­laputettuja alennustuotteita ja toimitetaan ruokaa WeFoodin hävikkiruokakauppaan.
  • Poistoerätuotteita suoramyydään Fiksu­ruoka.fille, joka jälleenmyy hävikki­ruokaa alehintaan kuluttajille.

Lisää ideoita hävikin torjuntaan?

Kurkkaa vinkit Instagramista: @valiofoodsolutions

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 3/2021. Katso kaikki julkaisut täältä.

Suosittu Runo-hotellin baari ihastuttaa artesaanidrinkeillään ja sisustuksellaan

Suosittu Runo-hotellin baari ihastuttaa artesaanidrinkeillään ja sisustuksellaan

Kesällä ovensa avanneen Runo Hotel Porvoon cocktailbaarissa luotetaan lähialueilta tuleviin raaka-aineisiin, kodinomaiseen tunnelmaan ja suomalaisen juomakulttuurin historiaan.

Porvoo sai alkukesästä uuden­ ylpeydenaiheen, kun boutique-hotelli Runo avasi ovensa. 56 huoneen hotelli sijaitsee vuonna 1913 valmistuneessa historiallisessa Valtimontalossa.

Jo suunnitteluvaiheesta asti oli selvää, että Runosta luodaan huipputason elämys, joka on helposti lähestyttävä aina cocktailbaaria myöden. Koko hotellin alakerta onkin avointa, yhtenäistä tilaa, jossa lounge, vastaanotto, baari ja aamiaisravintola sijaitsevat vieretysten sulassa sovussa. Olohuonemainen miljöö ja isot sohvat houkuttelevat viihtymään ja unohtamaan arjen kiireet.

”Tunnelma on kuin ystävän luona kylässä”, kuvailee baarimestari Tiia Vertanen.

Tarinoita ja elämyksiä

Kun Vertanen kehitti baarin juomavalikoimaa, hän inspiroitui paikallisuudesta, raaka-aineiden tuoreudesta ja luonnosta.

”Hyvässä cocktailissa huomioidaan kokonaisuus: maku, ulkonäkö ja ainekset. Käytämme paljon tuoreita lähialueen raaka-aineita, kuten marjoja, yrttejä ja hedelmiä, joista valmistamme erilaisia mehuja, siirappeja ja makuliemiä juomien pohjiksi.”

Myös tarinallisuus on Vertaselle tärkeää. Ajatuksella laadittuun drinkkilistaan voi uppoutua ja lukea kuin kirjaa. 

”Juomalistamme eli ’Pieni kirja drinkeistä’ sekä tapamme nimetä juomia esimerkiksi kieltolain henkeen on viehättänyt asiakkaita. Puheenaihetta riittää myös tarjoilutavoista, kun pöytään saapuu esimerkiksi Bloody mary meets bonfire -drinkki, joka tarjotaan kuksasta kuivalihan kera.”

Ilahduttavaa palautetta on saanut myös palvelu. Jokainenhan meistä haluaa olla se toivottu vieras, jonka tarpeet ja toiveet huomioidaan, Vertanen muistuttaa. Siihen ei hyväkään juoma yksin riitä, vaan tarvitaan myös ihmisiä, jotka tekevät työtään intohimosta ja rakkaudesta.

”Täydellinen elämys syntyy läsnäolosta, vieraanvaraisuudesta ja siitä persoonallisesta otteesta, jolla asiakkaat otetaan vastaan ja heistä välitetään.”

”Tarinallinen juomalistamme viehättää asiakkaita.”
Runo Hotel Baarin baarimestari Tiia Vertanen
Baarimestari Tiia Vertanen on työskennellyt uransa aikana useissa baareissa. ”Parhaat oppini olen saanut helsinkiläisen F6-hotellin Runar-aulabaarissa.”

Laatu edellä

Korona-aika on saanut asiakkaiden katseet kääntymään lähelle. Määrän sijaan elämyksiä haetaan nyt laadusta ja arkea piristetään esimerkiksi staycation- ja lähilomilla. Porvoo on kohteena hyvä – sinne ajaa alle tunnissa useimmista pääkaupunkiseudun nurkista.

”Tässä näen isot mahdollisuudet kaikille hotellien baareille. Valttikortti asiakkaan houkutteluun on taatusti se, ettei mennä siitä, missä aita on matalin vaan panostetaan juomavalikoiman ja palvelun laatuun. Siten asiakkaat voivat innostua maistelemaan uusia makuyhdistelmiä ja inspiroitua drinkkien maailmasta.”

Alan trendejä Vertanen ei tunnusta seuraavansa. Yhden hän kuitenkin nostaa esiin, sillä monet Runon asiakkaista tulevat Porvooseen omalla autolla tai haluavat muuten nauttia illasta ilman alkoholia.

”Alkoholittomien juomien kysyntä on kasvanut viime vuosina paljon. On ihana tarjota asiakkaalle hyvin tehty mocktail ja se sama elämys kuin alkoholillistakin juomaa nauttivalle. Alkoholia välttelevien ei tarvitse tuntea oloaan kiusaantuneeksi, saati istua iltaa pelkän limsan tai muun vastaavan kanssa. Tätä asiakkaat todella arvostavat”, Vertanen summaa.

Hotel Runo Baari

  •  Porvoolaisen boutique-hotellin baari.
  •  Artesaanicocktaileja ja -mocktaileja sekä olo­huonemaista tunnelmaa.
  •  Hotellissa 56 huonetta.
  •  Viikonloppuisin tarjolla brunssi.

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 3/2021. Katso kaikki julkaisut täältä.

Take away -pakkauksia uusiutuvista raaka-aineista

Take away -pakkauksia uusiutuvista raaka-aineista

Sokeriruo’n korsista valmistettuja pakkauksia ja palmun lehdistä tuotetulla vahalla viimeisteltyjä aterimia. Noutoastioita kehitetään nyt uusiutuvista raaka-aineista.

Merien muoviroskaongel­maa taltuttaakseen EU sorvasi heinäkuun alussa voimaan tulleen SUP-direktiivin. Sen tarkoituksena on rajoittaa kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta. Kiellettyjen listalle joutuivat muun muassa muoviset kertakäyttöaterimet ja -lautaset sekä pillit ja vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut take away -pakkaukset. Lisäksi muovi- ja kartonkimukeihin on jatkossa painettava niin sanottu kilpikonnamerkki eli tieto siitä, että ne sisältävät muovia.

”Tukun hyllyssä direktiivi on näyttäytynyt ensisijaisesti valikoiman ja materiaalien vaihtumisena. Muovi korvataan nyt erilai­silla puu- ja kasvikuiduilla, kuten bagassilla ja kartongilla”, sanoo Heinon Tukun tuote­päällikkö Helena Jurvakainen.

Kompostoituva bagassi on materiaalin uusiokäyttöä parhaimmillaan, sillä se valmistetaan sokerin tuotannossa syntyvästä ylijäämämateriaalista: sokeriruo’on korresta. Bagassia käytetään koko ajan enemmän.

”Uusimpana meillä on nyt valikoimissa esimerkiksi bagassista valmistetut sushirasiat.”

Materiaali-innovaatioiden lisäksi jo olemassa olevia tuotteita kehitetään jatkuvasti paremmiksi.

”Tästä hyvänä esimerkkinä ovat koivusta valmistetut aterimet, jotka päällystetään vegaanisella karnaubapalmun lehdistä tuotetulla vahalla. Se saa aterimen tuntumaan suussa miellyttävämmältä”, pakkausvalmistaja Dunin Key Account Manager Pia Stenström kertoo.

Tärkeimmät ominaisuudet take away -astioissa ja pakkauksissa ovat edelleen käytännöllisyys, pinottavuus ja tiiviys. Pakkauksen tehtävä on suojata ruokaa. Vastuulli­suudesta viestitään materiaalien luonnollisilla väreillä ja muodoilla. Omaa brändiä ja yrityksen viestiä tuodaan esille tyylikkäästi tarroin ja etiketein.

Kilpikonnamerkissä vielä pulmia

Jurvakaisen ja Stenströmin mielestä kilpikonnamerkki ei ole ihan mutkaton. Esimerkiksi juomakuppeja on kehitelty vuosia, jotta niistä on saatu biohajoavia ja kompostoitavia, mutta nyt uusi direktiivi määrittelee ne muoviksi kupin nesteen­pitävän sisäkalvon vuoksi.

”Myös kuluttajan voi olla vaikea ymmärtää, jos ravintola tai hotelliketju markkinoi kompostoitavia tai biohajoavia mukeja, ja sitten tarkemmin katsottuna kupissa onkin merkintä, että se sisältää muovia”, Stenström lisää.

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä 3/2021. Katso kaikki julkaisut täältä.

Näin nostat asiakaspalvelun uudelle tasolle

Näin nostat asiakaspalvelun uudelle tasolle

Kouluttaja ja ravintolapäällikkö Teemu Siraisen mukaan hyvä asiakaspalvelu koostuu simppeleistä perusasioista – ja juuri siksi ne usein unohtuvat.

Vinkki 1: Anna henkilökohtaista asiakaspalvelua

Hyvä asiakaspalvelu lähtee peruskäytöstavoista: hymyillään ja toivotetaan tervetulleeksi. Vaikka nämä tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, ne unohtuvat monilta. Asiakkaat arvostavat sitä, että heidät huomioidaan henkilökohtaisesti. Se saa heidät tuntemaan olonsa tärkeäksi. Henkilökohtaisuutta saa luotua lyhyillä keskusteluilla. Kerro esimerkiksi päivän ruoasta tai kysy tutulta asiakkaalta välillä, miten viikonloppu meni. Keskusteluista saattaa myös jäädä mieleen asioita, kuten lempiruokia tai erityisruokavalioita, joiden pohjalta voit seuraavalla kerralla suositella asiakkaalle mieleistä ruokaa.

Vinkki 2: Tunne tuotteesi ja kerro siitä

Monet pitävät tarjoilijoista, jotka osaavat kertoa ruoasta. Hyvää asiakaspalvelua onkin se, että tarjoilijan tietää tarkalleen, mitä ruoka sisältää. Tämä on tärkeää jo erityisruokavalioiden ja allergioiden takia. Sen lisäksi tulee tarinallisuus – voiko ruoasta tai sen raaka-aineesta kertoa asiakkaalle jonkin pienen tarinan? Esimerkiksi, että burgerissa käytetty jauheliha on luomua ja peräisin tutun maanviljelijän tilalta. Varsinkin a la carte -ravintoloissa on tärkeää kertoa, mistä raaka-aineet ovat peräisin, miten ne on kasvatettu tai viljelty ja kuinka valmistettu. Jotta kaikki asiakaspalvelijat tuntevat ravintolan tuotteet, täytyy kouluttaa sekä valvoa, että tieto kulkeutuu perille. Kirjalliset listat, joista voi tarkistaa, ovat hyvä apu.

Vinkki 3: Tee kehittymisestä yhteinen mielentila

Työvoimapulan ja kiireen keskellä on vähemmän aikaa kehitystyölle, ja se on ymmärrettävää. Ala muuttuu kuitenkin nopeasti, joten jos ei kehity, jää jälkeen. Kehittymisestä on hyvä tehdä koko henkilöstön yhteinen mielentila, joka on aina alitajuntaisesti läsnä. Parhaat ideat tulevat yleensä juuri niiltä, jotka ovat kiinni ravintolan arjessa. Ympäristöä, kilpailijoita ja yhteistyökumppaneita tarkkailemalla voi löytää esimerkiksi uusia raaka-aineita, jotka tekevät ruoista parempia ja ilahduttavat asiakkaita – eli palvelevat heitä paremmin. Se on hyvä alku, että kirjaa ideoita ylös aina, kun niitä tulee. Jossain kohtaa kehittämistyölle on otettava aika ja ideat käytävä läpi.

”Voiko ruoasta tai sen raaka-aineista kertoa asiakkaalle jonkin pienen tarinan?”

Vinkki 4: Hyödynnä asiakaspalautteita

Lähes kaikissa ravintoloissa kerätään asiakaspalautetta, mutta se täytyy myös muistaa käsitellä. Henkilöstön kesken on hyvä pitää tasaisesti palavereja, joissa perehdytään asiakaspalautteisiin ja mietitään, voisiko niiden pohjalta tehdä konkreettisia muutoksia ja parantaa siten asiakaspalvelua. Asiakaspalautteet ovat tärkeitä etenkin silloin, kun kokeillaan uutta. Palautteista saa näkemystä, oliko kokeilu hyvä vai ei. Muuten käteen saattaisi jäädä vain oma fiilis asiasta.

Vinkki 5: Ole rohkeasti persoonallinen

Asiakaspalvelijan täytyy hallita tietynlainen työrooli, mutta muutoin ei tarvitse karsia luonteenpiirteitään tai muuttaa itseään. Maailmaan tarvitaan monenlaisia ihmisiä, joten ole rohkeasti omanlainen! Persoonallinen asiakaskokemus erottuu massasta ja jää asiakkaan mieleen. Muistutus esihenkilöille: anna vapauksia tehdä asioita omalla tyylillä. Moni tämän hetken suosikkiravintola on tunnettu mutkattomasta meiningistä.

Valio ja Valio Aimo rakentavat uutta yhteisvoimin

Ruoan ammattilaisille rakennetaan parhaillaan laadukasta tukkukauppaa, joka palvelee jatkossakin asiakkaita ympäri Suomen. Uusi toimija julkistetaan alkuvuodesta 2022.

 

Valion ja Heinon välinen yhteistyö on käynnistynyt vauhdilla elokuussa, kun Valio osti kesällä Heinon Tukun. Missä nyt mennään, ja mitä tulevaisuudelta voidaan odottaa?

– Yhteistyö käynnistyi heti yrityskaupan hyväksymisestä. Valio omistaa Heinon Tukun ja kehitämme yhdessä uutta, Valion liiketoimintajohtaja Tuomas Sorri kertaa tapahtumia.

– Perustat ovat vahvat. Meitä yhdistää laatu ja varmuus, joka näkyy niin asiakaspalvelussa, jakelussa kuin tuotteissa, lisää Heinon Tukun myyntijohtaja Petri Welling.

 

"Perustat ovat vahvat. Meitä yhdistää laatu ja varmuus, joka näkyy niin asiakaspalvelussa, jakelussa kuin tuotteissa."
Heinon Tukun myyntijohtaja Petri Welling

Mitä uutta on luvassa? Nähdäänkö muutoksia tuotevalikoimassa?

– Eri brändien tuotteita tarjotaan jatkossakin ja tarkoituksena on tuoda lisää Valion tuotteita tukkuun. Tuotevalikoimaa ei haluta pienentää nykyisestä, sillä Valio Aimo on onnistunut kattavalla valikoimallaan vastaamaan asiakkaiden toiveisiin. Tästä haluamme ehdottomasti pitää kiinni, kertoo Sorri.

Uusi tukkukauppa palvelee yhä laajempaa asiakaskuntaa, mukaan lukien hotelleja, ravintoloita, suurkeittiöitä, catering-palveluita, julkishallinnon asiakkaita ja teollisuuden asiakkaita, kuten lukuisia kotimaisia leipomoita.

– Valio Aimo palvelee vastaisuudessa entistä paremmin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Valion ainutlaatuinen ja koko valtakunnan tiheästi kattava jakeluverkosto tuo lisää joustavuutta kuljetuksiin, kertoo Welling.

Yhteistyö käynnistyi heti yrityskaupan hyväksymisestä. Valio omistaa Heinon Tukun ja kehitämme yhdessä uutta.

Rima on asetettu korkealle tulevaisuudessakin

Valion asiakastyytyväisyys on ollut tutkimusten mukaan huippuaan, ja Valio Aimo on ollut paljon pidetty asiakkaidensa keskuudessa. Laadukkain ja toimitusvarmin kumppani halutaan olla tulevaisuudessakin.

– Valion henkilökunnan osaaminen on kasvanut erilaisten koulutusten ja kehittymismahdollisuuksien ansiosta. Kiitoksia ammattitaidon vaalimisesta on sadellut niin asiakkailta kuin valiolaisiltakin, kertoo Sorri.

Valion osaaminen ja tieto kotimaisesta ruoasta sekä Heinon Tukun joustavuus tilanteessa kuin tilanteessa on tehnyt vaikutuksen vastavuoroisesti.

– Kaiken perustana on, että tukkukauppaa käydään ihmiseltä ihmiselle. Jos asiakas tarvitsee kuorman pikaisesti, olemme selvittäneet, miten se voidaan toimittaa, Welling kertoo.

Uudesta toimijasta kuullaan lisää alkuvuodesta 2022

– Tyytyväisyys ja luottamus ovat kaikki kaikessa. Haluamme tarjota hyvän ruoan ammattilaisille parasta palvelua yhdeltä luukulta. Toivon, että yhteistyö kanssamme on jatkossakin antoisaa, kertoo Sorri.

Sorri ja Welling kertovat, että uudesta tukkukaupasta voidaan kertoa lisää taas vähän ajan päästä, kun yhdistymisprojektin etenee.